STOP THE PRESS!

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Kuva: Aakkoset:maalattavia kuvia (1933) kuvittajana Venny Soldan-Brofeldt
Kuva: Aakkoset:maalattavia kuvia (1933) kuvittajana Venny Soldan-Brofeldt

Kansalliskirjaston digitoinnin tavoitteena on varmistaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus. Tähän mennessä digitoinnin painopiste on ollut sanoma- ja aikakauslehdissä. 2000 kirjaa -hankkeessa on digitoitu huomattava määrä kirjallisuutta ja avattu kirjojen hakuliittymä digi.kansalliskirjasto.fi -verkopalvelussa. Lisäksi hankkeen aikana pilotoidaan tekijänoikeuden alaisten kirjojen avaamisen soveltuvaa sopimusratkaisua.

Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistorian kokoelma valottaa suomalaisen julkaisemisen ja lukemisen historiaa sisältäen mm. oppikirjoja, aapisia ja kirjakauppaluetteloita. Oppikirjat ja kattava aapiskokoelma aina vuoteen 1972 asti mahdollistavat aikamatkan omiin tai omien vanhempien kouluvuosiin.

Mukana on eri kirkkokuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lapsia varten julkaisemia aapisia ja katekismuksia ja runsaasti myös 1900-luvun alun kasvatukseen liittyvää sukupuolirooleja ja siveyskysymyksiä käsitteleviä kirjoja. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi Puhdas nuoriso (1921), Kukkien puhjetessa. Kirjanen tytöille (1922) ja Lapsirikkaus vai lapsirajoitus? Tutkielma avioliittosiveyden polttavasta kysymyksestä (1929).

Kaikki kokoelman tietokirjat ovat vapaasti yleisön käytössä. Kuka tahansa voi selata, hakea ja lukea kokoelman teoksia vapaasti verkossa.

Klassikkokirjasto koostuu kirjallisuudesta, joka heijastelee 1900-luvun alun kaunokirjallisuuden koko kirjoa. Se sisältää edustavan kokonaisuuden suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa. Kokoelmaan kuuluu mm. romaaneja, runokokoelmia, novelleja, matkakirjoja, esseitä, erilaista viihdekirjallisuutta kuten seikkailuromaaneja, seuranäytelmiä, romanttisia kertomuksia, muistelmia, pakinoita, tyttö- ja poikakirjoja sekä murteilla kirjoitettuja kansankuvauksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjät pääsevät käyttämään klassikkokirjastoa kirjautumalla siihen Haka-tunnuksillaan. Haka on Suomen käytetyin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttäjien tunnistusjärjestelmä. Yleisön käytössä ovat kaikki tietokirjat molemmista kokoelmista.

1900-luvulla ilmestyneen aineiston tarjoamisen verkossa on mahdollistanut hyvä yhteistyö ja sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Vuoden 2021 jälkeen tekijänoikeudenalaiset teokset ovat käytössä vapaakappalekirjastoissa.

Klassikkokirjasto- ja kirjahistoriakokoelmien julkaisemisen yhteydessä avataan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen uudistettu käyttöliittymä. Aiemmin digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa on voinut käyttää sanoma- ja aikakauslehtiä. Nyt palvelun kautta pääsee hakemaan ja lukemaan myös kirjoja sekä tutustumaan pieneen otokseen digitoituja nuotteja.