STOP THE PRESS!

Warelius-palkinnot Markku Kuismalle ja Teuvo Nybergille

Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sekä opetusneuvos Teuvo Nyberg saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa perjantaina 28.6.2019.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa 28. kesäkuuta 2019 tietokirjailija Markku Kuismalle ja oppikirjailija Teuvo Nybergille. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell ja palkintolautakunnan sihteeri Anne Rutanen. Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 lähtien.

Markku Kuisma (s. 1952) on FT ja Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Helsingin yliopistossa, joka tunnetaan erityisesti talous- ja yrityshistorian tutkijana. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja Suomen taloushistoriasta ja politiikasta sekä tilausteoksia yrityshistoriasta.

Teuvo Nyberg (s. 1934) on opetusneuvos, joka teki uransa biologian ja maantiedon opettajien koulutuksessa Helsingissä ja Tampereella. Pääosan hänen tuotannostaan muodostavat biologian ja maantiedon oppikirjat ja niihin liittyvät aineistot. Lisäksi Nyberg on kirjoittanut artikkeleita erilaisiin julkaisuihin, kuten tietosanakirjoihin.


PALKINTOPERUSTELUT

MARKKU KUISMA

Markku Kuisma on historiantutkija ja professori, jonka työ on tullut tärkeäksi alan opiskelijoille, harrastajille ja talouselämälle. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja yksin ja työryhmän kanssa. Kuisma on parhaita asiantuntijoita, kun kysymys on suomalaisen teollisuuden synnystä ja sen vaiheista. Hän on myös erityisosaaja, kun keskustellaan valtionyhtiöistä.

Markku Kuisman tyyli ja kieli ovat sujuvia ja teokset hyvin rakennettuja. Vaikka asia on hankala ja monimutkainen, Kuisma esittää sen selkeästi. Suomalaisena taloushistorioitsijana Kuisma on polunraivaaja.

Väitöskirjansa hän teki vuonna 1983, ja se käsitteli kauppasahojen perustamisesta Suomeen 1700-luvulla. Hän on tehnyt mm. Outokummun ja KOP:n yhtiöhistoriat. Suuri läpimurto oli vuonna 1997, kun hän julkaisi valtionyhtiö Nesteen historian Kylmä sota, kuuma öljy: Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948–1979 (WSOY). Tuolloin Kuisma oli löytänyt kynänsä, ja teos on kansainvälinen ja jopa kaunokirjallinen esitys.

Ajankohtainen merkkiteos oli myös vuonna 2015 ilmestynyt Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala). Isojen töiden välissä Kuisma on julkaissut jatkuvasti pienempiä kirjoja poliittisesta taloushistoriasta, suomalaisesta rahasta ja vallasta, suomalaisista sahoista ja valtionyhtiöistä. Kuisman osaamiseen on herätty 2000-luvulla, ja hän on saanut teoksistaan useita tunnustuksia, mm. Vuoden tiedekirja -palkinnon teoksesta Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi (SKS 2004).

Opiskelijoistaan Kuisma on pitänyt hyvää huolta, ja on kasvattanut heistä ajattelijoita ja kirjoittajia. Tunnetuimpia Kuisman tallin tekijöistä ovat Mirkka Lappalainen ja Teemu Keskisarja, jotka ovat molemmat tehneet jo komeat läpimurrot.

Markku Kuisma on tuonut tiedon yliopistokamareista yleiseen keskusteluun, ja hänen asiantuntemustaan arvostetaan myös suomalaisessa suuryritysmaailmassa. 

TEUVO NYBERG

Tamperelainen opetusneuvos Teuvo Nybergin alaa ovat biologian ja maantieteen alan oppimateriaalit. Teuvo Nyberg on ollut tuottelias tietokirjailija koko pitkän opettajauransa ajan. Hänen laaja oppikirjatuotantonsa hakee vertaistaan. Kymmenet tuhannet koululaiset alakoulusta lukioon ovat niiden avulla perehtyneet luonnontietoon ja luonnonsuojeluun.

Oppikirjailija Teuvo Nyberg on 1960-luvulta lähtien laatinut biologian ja maantiedon oppimateriaaleja alakoulusta lukioon. Hän on ollut mukana tekemässä yli 400 tuotetta. Koululaisen eläin- ja kasvioppi 1–3(Kunnalliset kokeilukoulut osat 1 ja 3, Otava osa 2) oli keskikoulun kirjasarja 1960-luvulla, Tutkimme biologisia ilmiöitä -sarja (Otava) 1970-luvulla.

Teuvo Nybergin yhdessä työryhmän kanssa tekemät Koulun biologiaKoulun maantieto ja Koulun ympäristötieto ovat Otavan pitkäikäisimpiä oppikirjasarjoja. Aineistoa on tuotettu niin keskikoulua, oppikoulua, peruskoulua kuin lukiotakin varten. Tavoitteena oli biologian opetuksen rakenteellinen ja didaktinen uudistaminen. Nybergin asiantuntemus ja vankka pedagoginen näkemys biologian ja maantiedon oppimateriaalien ja opetusmenetelmien uudistamisessa näkyy myös siinä, että nämä materiaalit ovat olleet käytössä viidellä eri vuosikymmenellä ja viiden eri opetussuunnitelman aikana.

Valtaosa materiaaleista on ollut käytettävissä myös ruotsinkielisenä. Nybergin tekemiä oppikirjasarjoja on käännetty myös inarin- ja pohjoissaameksi. Lisäksi kirjoja on julkaistu viron-, latvian-, liettuan- ja venäjänkielisinä käännöksinä.

Teuvo Nyberg on merkittävästi osallistunut myös biologian ja maantiedon oppimateriaalien kuvituksen kehittämiseen valitsemalla oivaltavia ja havainnollistavia valokuvia ja piirroksia. Pitkän uransa aikana Teuvo Nyberg on myös ohjannut ja kannustanut yhä uusia oppikirjailijasukupolvia.

Teuvo Nybergillä on poikkeuksellisen pitkä ura oppi- ja tietokirjailijana, ja hän on todellinen oppimateriaalien kehittäjä ja nykyaikaistaja.

WARELIUS-PALKINTO

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Lasse Lehtinen, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2019 puheenjohtajana Hannele Cantell sekä jäseninä Heikki HaapavaaraAgneta RahikainenKati Solastieja Kari Vaijärvi. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.