STOP THE PRESS!

Kaksinaamaista peliä (Duplicity)

Kaksinaamaista peliä (Duplicity)  Ohjaus ja käsikirjoitus: Tony Gilroy
Tuotanto: Laura Bickford, Jennifer Fox, Kerry Orent
Pääosissa: Julia Roberts, Clive Owen, Tom Wilkinson, Paul Giamatti
Arvio: 4,5/5

Käsikirjoittajana uransa aloittanut Tony Gilroy on ehtinyt uransa aikana iskemään sormensa monen menestyselokuvan kässäriin. Esimerkiksi Robert Ludlumin romaaneihin perustuvat Jason Bournen seikkailut ovat siirtyneet valkokankaalle Gilroyn kynän kautta. Vaikka hän onkin onnistunut hyvin tällä saralla, niin ohjaustyöhön hän pääsi vasta parisen vuotta sitten, kun herralta ilmestyi mielenkiintoinen trilleri Michael Clayton. Pääosaan hän oli saanut Hollywoodin tämän hetken kovimpiin nimiin lukeutuvan George Clooneyn ja taustalle myös erinomaisia näyttelijöitä. Samalla linjalla jatketaan myös tuoreimmassa elokuvassa, Kaksinaamaista peliä. Pitkän äitiyslomailun jälkeen Julia Roberts palaa takaisin elokuvamaailmaan vastavoimanaan brittinäyttelijä Clive Owen.

Elokuvan tapahtumat käynnistyvät siitä, kun Ray Koval (Owen) ja Claire Stenwick (Roberts) kohtaavat ensimmäisen kerran Dubaissa itsenäisyyspäivän juhlissa. Lopulta heidän yhteinen matkansa vie suoraan hotellihuoneen sänkyyn. Yksi asia, mitä he eivät kumpikaan toisistaan tiedä on se, että he työskentelevät kilpailevissa tiedustelupalveluissa. Monen vuoden jälkeen heidän tiensä kohtaavat. Nyt he ovat siirtyneet yksityiselle puolelle. Stenwickin työnantaja on teollisuustitaani Howard Tully (Tom Wilkinson), jolla on salainen projekti, jota ei saa tietää kuin vain harvat ja valitut. Kilpailevan puolen pomo Dick Garsiki (Paul Giamatti) on saanut vihiä tästä projektista ja haluaa keinolla millä hyvänsä tämän tiedon itselleen ja näin lyödä luun kurkkuun kilpailijalta. Siksi hän antaa tehtävän omalle vakoiluryhmälleen, johon myös Koval kuuluu. Stenwickin tehtävänä on selvittää mistä salaiset tiedot pääsevät lävitse. Kaiken lisäksi Kovalin ja Stenwickin välillä kipinöin vuosienkin jälkeen.

Sanokaa mitä sanotte, niin minulle tuli ensimmäisenä elokuvasta mieleen, että tämä on kuin Ocean’s (juuri se, missä Clooney ja Pitt kumppaneineen huijaavat) -elokuvien irrallinen jatko-osa. Osittain se pitää paikkaansa, sillä olihan Roberts niissä kahdessa myös mukana. Ei siis ihme, että alitajunnassa syntyi kytkös juuri näiden elokuvien välille. Joka tapauksessa tästäkin ajatuksesta huolimatta eroavaisuudet ovat kuitenkin selviä. Tässä käsitellään kahden suuryritysten välistä teollisuusvakoilua yhdistettynä romanttisin sitein. Kuulostaa melko nössöltä vai mitä? Mutta sitä se ei todellakaan ole, sillä tarinaa viedään eteenpäin käyttäen tässä ja nyt -tapahtumia, joita sekoitetaan sopivasti takautumilla. Usein tällainen sekoittaa katsojan ajatukset, mutta tässä se todellakin toimii, ja ennen kaikkea sillä pystytään pitämään myös juonta kasassa. Näyttelijäsuoritukset ovat mainioita. Varsinkin sivurooleissa esiintyvät Wilkinson ja Giamatti näyttävät tyylinäytettä jo alkutekstien ajan. Näin sitä kilpailijoita markkinoilla pitää pistää aisoihin. Gilroyn käsikirjoitus on nokkela ja tarjoaa näyttelijöille välillä jopa nasevaa sanailua. Kaksinaamaista peliä tarjoaa todella makeaa viihdettä koko rahan edestä.

Lisämateriaalina tällä julkaisulla on ainoastaan ohjaaja Tony Gilroyn kommenttiraita.

Jukka L. Savolainen for smackthejack.net

Photo’s copyright by Universal Pictures, 2009

Traileri: