STOP THE PRESS!

Historiallinen korulöytö innoitti Seppo Saraspään huikeaan romaaniin

Kaulahopeinen taru

Kirjailija Seppo Saraspää löysi vuonna 2003 Inarin Nanguniemestä neljän hopeisen kaulakorun kätkön. Siitä käynnistyi toistakymmentä vuotta vienyt prosessi, josta kypsyi 1100-luvulle sijoittuva historiallinen romaani Kaulahopeiden taru.

Saraspään tekemä korulöytö oli ainutlaatuinen. Tutkimuksissa paljastui, että myöhäisrautakautiset korut on kätketty maastoon noin vuosien 1160 ja 1280 välillä. Merkittävä korulöytö innoitti Saraspäätä syventymään aikakauteen ja kuvittelemaan, millainen hopeakorujen tie Nanguniemeen olisi voinut olla.

– Löydön jälkeen uppouduin viikinkiajan ja uuden ajan murrokseen. Luin uudelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin historiat, pohjoisten alueiden asuttamiseen ja muinaiseen Kainuunmaahan liittyvät kirjoitukset ja teoriat sekä kaikki käännetyt muinaisislantilaiset saagat, Saraspää kuvailee kaulahopeiden tarinan syntyvaiheita.

Suuria seikkailuja ja sisäistä kuohuntaa 

Kaulahopeiden tarussa eletään suurta aatteellista taitekohtaa pohjoisilla mailla. Kainulaisen päällikkösuvun nuorin poika Karri on sinnitellyt norjalaisten, taatsojen, orjana kolme vuotta. Hän näkee tilaisuutensa tulleen, kun hurjapäinen Olofr Musta riitaantuu Karrin isännän kanssa. Karri lyöttäytyy pakenevan Olofrin miehistöön.

Vapaana miehenä Karri pääsee virran vietäväksi seikkailusta ja taistelusta toiseen. Matkan varrella Olofr ja Karri kohtaavat Faizahin, kaukaa Suur-Bolgariasta myötäjäisineen karkotetun naisen, josta kasvaa yksi tarinan keskeisistä henkilöistä. Karri itse päätyy kääntymään uuteen uskoon, kristityksi.

Romaani kuvaakin paitsi sotureiden tapahtumarikasta matkaa myös henkilöiden sisäisen maailman kuohuntaa verevästi ja koskettavastikin.

– Kirjan seikkailujuoneen liittyivät luontevasti päähenkilö Karrin sisäisen muutoksen ja toisaalta muutokseen kykenemättömän Olofr Mustan synkkään kohtaloonsa alistumisen teemat, Saraspää kuvailee hahmojaan, joissa jokaisessa piilee häivähdys traagisuutta. 

Uuden lajin äärellä

Kirjailijalle Kaulahopeiden tarun luomistyö tarkoitti poikkeuksellista urakkaa. Kirjassa katoavaan aikaan tarrautuvat päähenkilöt kiertävät maantieteellisesti laajan matkan Pohjolassa. Saraspää kertoo koettaneensa tavoittaa sen, mitä kaikkea alueella tuolloin, lähes tuhat vuotta sitten, tapahtui.

– Kuka hallitsi Tanskassa? Oliko Norja jo kansallisvaltio? Miten eteni Ruotsin valtion perusteiden luominen? Ja mitä tavallinen ihminen noista asioista tiesi? Historiallisen romaanin kirjoittaminen oli aivan erilaista kuin mikään muu aiemmin.

Saraspää tunnetaan muun muassa kiitetyistä eräkirjoistaan. Niiden kirjoittamiseen verrattuna historiallinen romaani vaati uudenlaista otetta ja tasapainoilua.

– Kaiken aikaa oli palattava lähdeaineistoihin ja kuunneltava tarkalla korvalla viimeisimpiä tutkimuksia. Samalla oli koetettava saada aikakausi, sen tavat, tottumukset ja käsitykset pysymään suurin piirtein synkroniassa. Vaikka korulöytö kasvatti aiheen suureksi, pidän lopputulosta ennen kaikkea perinteisenä historiallisena romaanina ja seikkailukertomuksena, Saraspää kiteyttää. 

Seppo Saraspää on ivalolainen kirjailija, joka kuvaa teoksissaan erityisesti pohjoisen Suomen elämää ja luontoa. Saraspää on kirjoittanut useita romaaneja, nuortenkirjan ja eräkirjoja.

Seppo Saraspää: Kaulahopeiden taru
978-951-23-6671-2