STOP THE PRESS!

Teollisen nahanvalmistuksen suomalainen historiikki on ilmestynyt

Nahkateollisuus

Teollinen nahanvalmistus alkoi Suomessa pienestä Brummertin tehtaasta Tampereella vuonna 1819. Nahkateollisuus kohosi merkittäväksi teollisuudenalaksi saman vuosidadan lopulla ennen kaikkea oululaisen Weljekset Åströmin ansiosta. Kenkäteollisuuden synty ja ensimmäinen maailmansota edesauttoivat 1900-luvun alussa sen nousua, mutta sotien välisenä aikana lisääntyvä ulkomainen kilpailu ja ylituotanto karsivat alalta monia yrityksiä.

Toisen maailmansotaa seurasivat raaka-ainepula ja säännöstelytalous ja niistä selviydyttyään oli nahkateollisuuden sopeuduttava kiristyviin ja suhdanneherkkiin kansainvälisiin markkinoihin. Tehtaiden tuotannon painopiste vaihteli kenkä- ja pukinenahasta huonekalunahkaan. Idänkaupan ansiosta suomalainen nahkateollisuus selvisi 1980-luvulle saakka muita pohjoismaita paremmin.  Sen jälkeen yritys toisensa jälkeen karsiutui pois ja viimeisen suuremman yrityksen, Lapuan Nahka Oy:n lopetettua toimintansa vuonna 2013 jäljelle jäi enää puolenkymmentä pientä pohjalaisyritystä. Kahdensadan vuoden ajan nahkatehtaat olivat Suomessa monien paikkakuntien suurimpia teollisuusyrityksiä, jotka tarjosivat työtä ja toimeentuloa enimmillään kolmelle tuhannelle suomalaiselle.

Tampereella oli vielä 1960-luvun alussa kolme suurta nahkatehdasta, joista kaksi lopetti toimintansa samalla vuosikymmenellä. Näiden kolmen nahkurisuvun jälkeläisiä on elossa vielä muutamia, jotka ovat tehneet elämäntyönsä nahka- ja turkisteollisuuden piirissä ja joilla on hallussaan perimätietoa ja omakohtaisia kokemuksia Suomen nahkateollisuuden vaiheista. Suomen nahkateollisuuden historiaa on yritetty saada kirjoitetuksi jo 80 vuoden ajan, ensimmäiset yritykset tehtiin jo 1930-luvulla. Taipaleella on sattunut kaikenlaista. Suomalaisittain merkittävä teollisuudenala on globaalissa maailmassa kutistunut varsin pieneksi ja ainoastaan pohjalainen sinnikkyys pitää vielä kotimaista pienimuotoista nahkateollisuutta hengissä. Nyt julkaistava teos, Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa on ulkoasultaan nykymaailmassa sikäli poikkeuksellinen, että se nahkuriperinteitä kunnioittaen on sidottu kotimaiseen poronnahkaan.

Nahka-alan aloitteesta syntynyt Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa -tutkimushanke on Vapriikin koordinoima, ja sitä on vetänyt tutkija Mari Lind. Tutkimuksen on tehnyt FT Tuomas Hoppu ja kirjan toimitustyöstä on vastannut näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi. Hankkeen ovat rahoittaneet Liikesivistysrahasto, Emil Aaltosen muistorahasto, Emil Aaltosen teollisen kulttuurin tutkimusrahasto, Kenkä- ja nahkateollisuus ry, Nahkateknikot ry, Kokkolan Seudun karvarikilta ry ja muutamat yksityishenkilöt.