STOP THE PRESS!

New Year’s Eve

new_years_eveOhjaus: Garry Marshall
Käsikirjoitus: Katherine Fugate
Tuotanto: Richard Brener, Toby Emmerich, Wayne Allan Rice, Josie Rosen
Pääosissa: Michelle Pfeiffer, Jon Bon Jovi, Hilary Swank, Sarah Jessica Parker, Jessica Biel, Ashton Kutcher, Robert De Niro, Katherine Heigl, Zac Efron, Josh Duhamel, , Halle Berry, Sienna Miller, Alyssa Milano, Carla Gugino, Sara Paxton, Sofia Vergara, Til Schweiger
Arvio: 1,5/5

Garry Marshallin ohjaama romanttinen komedia New Year’s Eve on eräänlainen Amerikan versio Richard Curtisin Rakkautta vain –elokuvasta (2003) kietoessaan useita rakkaustarinoita yhteen. Rakkautta vain oli ihan kelpo elokuva, mitä ei voi sanoa New Year’s Evestä: elokuva hajoilee sinne tänne ja on niin siirappinen, että hampaita vihloo.

Tarinoita elokuvassa riittää: New Yorkin Times Squaren uuden vuoden juhlallisuuksien järjestely aiheuttaa ongelmia; sairaalan synnytysosastolla kaksi perhettä kilpailee, kumman lapsi syntyy ensimmäisenä tulevana vuotena; syöpäosastolla kuolevaa tekevää mies haluaa nähdä juhlat vielä kerran; teinityttö karkaa äidiltään poikaystäväänsä tapaamaan; vanhempi nainen palkkaa polkupyörälähetin toteuttamaan unelmansa, koko juhlintaa vihaava nuorimies juuttuu hissiin juhlien pääesiintyjän taustalaulajattaren kanssa jne. Ja sitten vielä niin edelleen. Yhteistä kaikille on, että oma armas on jotenkin kateissa ja juhliin pitäisi päästä

Kyllähän tässä romantiikkaa riittää, mutta vain kaikkein paatuneimmille romantikoille: sen verran imelänpuolella liikutaan. Huumoriakin löytyy, muttei juuri niukkaa hymyilyä herättävän kummempaa. Uusi vuosi kun on tulossa, niin pitäähän sitä pari ylösnostattavaa puhettakin pitää. Ne sujuvatkin sitten täysin amerikkalaisessa hurmoksessa, sanomana (enimmäkseen huonoista) lastenelokuvista tuttu ”olkaa kivoja toisillenne” ja periamerikkalainen ”toteuttakaa unelmanne”. Ja toteutuvathan ne, lajityypille ominaisesti. Sen verran maailmaa syleileviin tunnelmiin elokuva päättyy, että sitä oikein huolestuu, josko tekijöiden ekstaasihuumeen popsinta olisi vallan karannut käsistä.

Nyt ei voi mitään: löin pensselin santaan, kun ekstrojen katsominen jumitti jo siinä Jon Bon Jovi –jossain jutussa; eikö se nyt riitä, että kaveria pitää katsella ja kuunnella – hrrr, viluttaa – elokuvassa? Jonilla pitää kiusata ihmistä vielä lisämateriaaleissakin. Muuten ekstrat näyttäisivät olevan aika tavanomaisia; ei vain pysty sen Jon Bon humpparallaasysteemin jälkeen. Ei pysty.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s Copyright by Warner Bros, 2011

Traileri: